Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Syömishäiriöt

Vuodesta 2007 alkaen olen työskennellyt syömishäiriöistä kuntoutumisen parissa ammatillisesti, pitänyt vastaanottoa alkuun yksityisenä sosiaalialan toimijana ja nyt psykoterapian ammatinharjoittajana.

 

Syömishäiriöitä on monenlaisia. Anoreksiaa, bulimiaa, ahmintahäiriöitä ja näihin oiretyyppien luokitteluihin nähden epätyypillisiä syömishäiriöitä. Häiriön muodoissa ja hoidossa on paljon yhtäläisyyksiä ja yksilöllisyyttä. Joka kerta yhtä ihmeellinen ja kiinnostava vyyhti ihmisen mieltä löytyy syömishäiriöisten, pakottavan voimakkailta tuntuvien toimintamallien takaa.

Minä ymmärrän syömishäiriöt selviytymiskeinoina. On yksilöllistä mitä syömishäiriön taustalla on - millaisten kokemusten kanssa on ollut vaikea selvitä. Mielelle syömishäiriö on ahdistavalla tavalla suojaava ratkaisu, jossa huomio takertuu korostuneesti ruokaan ja kehollisuuteen, varasten tilaa muilta tärkeiltä tarpeilta ja elämänalueilta.

Hetken tämä yleensä auttaa, mutta toistuvana toimintamallina syömishäiriöoireilu on laajamittaisesti sairastuttava, eikä lopulta poista alkuperäisiä ongelmia vaan yleensä vaikeuttaa niitä entisestään.

Esimerkiksi negatiiviset skeemat eli haitalliset käsitykset itsestä ja elämästä sekä vaje inhimillisten tarpeiden kohtaamisessa eivät katoa mihinkään pakonomaisen liikunnan, syömisen ylenpalttisen kontrolloinnin, äärimmäisen rajoittamisen, rajattoman mielihyväsyömisen, ahminnan ja oksentamisen tai muun syömishäiriöoireen myötä.

Ongelmat yleensä vain jatkuvat edelleen mielen taustalla vaikka huomio on ruuassa ja kehon muodossa, joka voi tehdä psyykkisestä ongelmasta entistä sekavamman kokemuksen. Syömishäiriöireilu myös lisää epäonnistumisen ja syyllisyyden kokemuksia, kun mieli vaatii mahdottomia suorituksia, ja vaarantaa kehollisen hyvinvoinnin sekä sekoittaa sosiaalisia suhteita entisestään.

Terapiassa pyritään rauhallisesti purkamaan syömishäiriöoiretta muuttamalla syömistä ja siihen liittyvää ajatusmaailmaa. Ja sen myötä kohtaamaan taustalla olevat vaikeudet. Omat tarpeet, haavoittuvuuden kokemukset, vaikeat tunteet, minäkuva, elämänhistoria ja sen jäljet omassa mielessä, ajattelutavat ja uskomukset, toimintatapojen pula. Pikkuhiljaa jarrutellaan vaikeuksiin reagoimista syömishäiriöisin toimintatavoin ja etsitään, kokeillaan ja keksitään toimivampia, tavallisempia ja terveellisempiä keinoja vaikeuksien hyväksymiseen ja ratkaisemiseen.

 

 


 

Historiani syömishäiriöiden ymmärtämisessä alkaa vuodesta 1998, jolloin itse sairastuin syömishäiriöön. Toipumisen ja kasvun myötä minussa kasvoi halu auttaa muita löytämään oma muutoksen ja toipumisen helpotuksensa ja ilonsa. Ennen ammattiani syömishäiriöistä kuntoutumisen parissa toimin vertaistukiohjaajana Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n yhdistystoiminnassa (2004-2005).